maanantai 2. lokakuuta 2017

Neljännesvuoden bloggaamattomia, n:o 2.

Kesäkuu meni, ja silloin julkaistavaksi tarkoitettu neljännesvuoden bloggaamattomia jäi roikkumaan luonnoksiin, eikä sitä kehdannut enää sitten julkaista. Koska lokakuu ei ole vielä ehtinyt liian pitkälle, on syytä julkaista tämä, ennen kun kesäkuun kohtalo toistuu uudelleen! Kirjojen kuvaukset löytyvät nimeä klikkaamalla, johon olen linkitänyt niiden Goodreads-sivut.
Luvassa siis pitkä, tekstin täyteinen postaus kolmannen vuosineljänneksen bloggaamattomia, joita on kertynyt ainakin huhtikuulta asti:


Falling Kingdoms, Morgan Rhodes
Myönnän, että valitsin kirjan luettavaksi alunperin sen kannen takia, koska onhan se kaunis kansi. Tavallliseen tapaani luin hieman juonipaljastuksia etukäteen, ja ennakkoasenteeni kirjaa kohtaa oli hieman varautuntu. Tosin ihan syystä.

Tarina etenee makuuni aivan liian hitaasti, ja tietyt juonivalinnat saivat irvistelemää turhautumisesta ja ehkä vähän myötähäpeästäkin. Tuntui, että kirjailija on yrittänyt kirjoittaa Game of Thronesia hieman nuoremmalle yleisölle, muttei ole osannut karsia oikeita elementtejä pois, tai toteuttaa esimerkiksi kuolemia kovin yllättävästi.

Toki (tietääkseni) kuuden kirjan sarjassa on aikaa tutustua hahmoihin, eikä vauhtia ja vaarallisia tilanteita varmasti puutu, mutta ensimmäinen osa ei kyllä välttämättä houkutellut jatkamaan seuraavien parissa. Päähenkilöt ovat yllättävän tylsiä ja/tai inhottavia, eikä sympaattisempiin sivuhahmoihin ehtinyt kiintymään, kun ne jo siirrettiin syrjään.

Falling Kingdoms-kirjassa seurataan sarjan aloittavia tapahtumia muutaman eri päähenkilön näkökulmasta. Kirja on pitkälti vanhaa kunnon taikuus-/valtapelifantasiaa, mikä varmasti lämmittää monen perinteisemmän fantasian ystävää. Jos sen lisäksi kurjuus ja kärsimys kiinnostaa niin ehkä tämä on kirja sinulle!

White CatHolly Black
Edelleen, monen kuukauden jälkeen olen vähän kahden vaiheilla onko White Cat hyvä kirja vai ei. Sen idea on ainakin omaperäinen, ja huomasin nauttivani luodusta maailmasta täysin siemauksin. Vaikka toisaalta juonihan ei ole mikään maailmaa mullistava uutuus: erityisessä perheessä on yksi jäsen, jolla ei ole mitään erityistä.

En osaa kuitenkaan sanoa mitään kovin rakentavaa tästä kirjasta. Ihan kiva kai? Äänikirjan lukijana on elokuvista Now You See Me ja The Social Network tuttu Jesse Eisenberg, joka oli yllättävän häiritsevää kuunnella. Päähenkilö sai välittömästi hänen kasvonsa, ja ne niistä omista mielikuvista. Falling Kingdomin tavoin veikkaan, että tämä sarja jää tähän. Tällä hetkellä niin monta kiinnostavampaa kirjaa odottaa lukemista, etten ala tuhlata vähäisiä tuntejani sarjaan, joka ei välttämättä vakuuttanut.

An Ember in the Ashes, Sabaa Tahir
On syy, miksi suurin osa näistä kirjoista on päätynyt tällä bloggaamattomien listalle. Yksi on ehdottomasti se, ettei minulla ole vain kovinkaan paljon sanottavaa näistä kirjoista. Mikä on ehkä vähän surullistakin, koska osassa näistä on potenttiaaliakin. Kuten An Ember in the Ashesissä. Se on varmasti toisiksi paras lukukokemus näistä kuudesta kirjasta. Silti pidän sitä enemmän hyvänä, toiminnan täyteisenä välipalakirjana, joka ei välttämättä jätä supersuurta jälkeä, mutta jonka lukemisesta kuitenkin nauttii.

Hahmot ovat ihan mukavia, hieman normeja rikkoviakin itseasiassa, ja mielenkiintoisia siinä määrin, että jaksoi oikeasti kiinnostua siitä, mitä heille jatkossa tapahtuu. Sivuhahmoja on paljon, ja monestakin huomaa nopeasti kuka on ainoastaan viemässä juonta eteenpäin, ja kuka on mukana pidemän aikaa. Historiaa tuntevat varmasti huomaavat nopeasti kirjan maailman perustuvan pitkälti antiikin Roomaan, joka on mielestäni ihan hauska pikkuyksityskohta, jota harvemmin kirjoissa näkee.

An Ember in the Ashesin vahvuus on ehdottomasti se, että jotain jäi hampaankoloon. Vaikka sarjan seuraava osa ei ole korkealla TBR-listallani, se on silti siellä. Haluan tietää mihin suuntaan päähenkilöt ja juoni lähtee kehittymään, ja varasti jossain vaiheessa on aika lähteä sitä selvittämään.


A Twist in Time, Julie McElwain
Luin hetken mielijohteesta tämän aikamatkustusdekkarin ensimmäisen osan (A Twist in Time) viime kesänä, ja salaa vähän odotinkin, että tämä toinen osa julkaistaan. Heittäydyin villiksi ja ostin tämän e-kirjana (elämäni ensimmäinen oma!), sillä kirjaston sivuilta sitä ei tällä kertaa löytynyt.

Odotin ehkä vähän enemmän tältä kirjalta, kun mitä lopulta sain. Ensimmäisen osan määrätietoinen päähenkilö tuntui unohtuneen kirjailijalta, sillä kirjan loppuun mennessä hänen motiivinsa tuntui vaihtuneen, mikä aiheutti ehkä vähän hämmennystä. Odotettu romanssi jää aika heikon puoleiseksi, varsinkin, kun sitä on aloiteltu jo ensimmäisessä kirjassa Hahmojen "jatkuvuus" siis on hieman ehkä kärsinyt.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita olisin kaivannut enemmän, ja monta hyvää trillerimäistä tilaisuutta meni ihan sivusuun. Murhamysteeri on tässäkin kirjassa hyvin tavallinen, tuttu kaava ja yllättävä, muttei kuitenkaan Agatha Christiemäisen hämmästyttävä loppuratkaisu. Kokonaisuudessaan tästä jäi ehkä vähän kylmäksi, ja viimeisen sadan sivun lukeminen olikin minulle enemmän velvollisuus kuin kiinnostuksen sanelema pakko.

Silti oli vähän pettynyt heinäkuussa, kun en löytänyt tietoa, jatkuuko sarja vai ei. Nyt Goodreads osaa kuitenkin kertoa, että kolmatta osaa uskaltaisi odottaa ensi kesänä, ja voi hyvinkin olla, että palaan vielä sarjan pariin ihan uteliaisuuttani!

Shiver, Maggie Stiefvater
Kaipa sitä pitää aina välillä kertoa myös huonoista lukukokemuksista. Sanotaanko vaikka näin, että vaikka tämän postauksen kirjoista mikään ei ole aivan mestariteos, niin huonoin näistä kaikista on ehdottomasti Shiver (Suom. Väristys). Pelottavaa tässä on se, että Stiefvaterin Raven Boys vaikuttaa todella hyvältä kirjalta, mutta jos Shiverin perusteella olisi pitänyt harkita ostaako vai eikö ostaa, niin se olisi jäänyt ehdottomasti hyllyyn. Hyvä, että tein hankinnan ennen kuin päädyin lukemaan tätä. On myös todella hämmentävää, miten paljon tämä kirja jakaa mielipiteitä!

Shiver on pitkälti Twilight-hypen aallolla ratsastava kirja, jossa on kehitetty tuttuun tapaan oma versio kaikkien tuntemasta taruolennosta. Ihmissudet vääntäytyvät vuoden aikojen mukaan muotoa vaihtaviksi olennoiksi, jotka tietyn iän saavutettuaan lopulta jäävät sudeksi. Ihan vaan jo tämä ärsytti, koska eikös se hieman vesitä ihmissusi-ideaa, ettei susi enää muutukaan ihmiseksi?

Kiinnostuksestani kirjaan kertoo ehkä jotain se, etten muistanut päähenkilöiden nimiä (Grace ja Sam), ellen olisi niitä äsken tarkistanut. Eikä minua välttämättä muutenkaan juuri kiinnostanut. Luin rivin sieltä ja toisen täältä, mutten löytänyt sitä paloa todella paneutua tarinaan. Sam on makuuni ehkä vähän liian herkkä, ja Gracen pakkomielle takapihan suteen vähän liian omituinen.
On varmaan itsestään selvää, ettei tälle sarjalle tulla näkemään jatkoa tässä blogissa.

Stalking Jack the Ripper, Kerri Maniscalco
Ehdottomasti näistä bloggaamattomista kiinnostavin, ja paras löytö! Kommentoikaa ihmeessä, jos kiinnostaa lukea pidempää arviota, koska teoriassa sen kirjoittaminen ei olisi mahdotonta!
Tämä kirja putkahtaa aina silloin tällöin esille jossain englannin kielisessä blogissa, Instagramissa tai Youtubessa, ja lopulta hankin sen Audiblesta kuunneltavakseni. Käytännössä siinä ruumiinavauksista kiinnostunut viktoriaanisessa Englannissa asuva tyttö lähtee jahtaamaan Viiltäjä-Jackiä. Kuulostaa absurdilta, mutta kumma kyllä, toimi erittäin hyvin.

Kirjan yleistunnelma on yllättävän synkkä, ja pidin sekä pää- että sivuhenkilöistä. Viiltäjä-Jackin tuominen mukaan kirjaan on ollut villi oivallus, ja rikosmysteeri sekoittuu mukavasti ehkä vähän kauhun suuntaan kallistuvaan genreen. Veristä kuvailua on jonkin verran, ja pääpaino on vahvasti murhien ratkomisessa.
Syyskuussa ilmestyi sarjan seuraava osa Hunting Prince Dracula, ja tiedän mihin käytän viikon päästä tulevan Audible creditini!

* * * * *
Tästä tuli ehkä vähän suunniteltua pidempi postaus, mutta ainakin se on nyt hoidettu pois alta! Kommentoikaa omia mielipiteitä näistä kirjoista, kiinnostaako joku (vai karkoitinko kokonaan pois näiden teosten ääreltä) ja kiinnostaisiko täysimittainen postaus Stalking Jack the Ripperistä! 

lauantai 30. syyskuuta 2017

Syyskuun luetut & lokakuun suunnitelmat

(Menneen kuukauden kaksi rakkautta, Lushin Refresher-suihkujelly ja uudet kuulokkeet, kun vanhat siirtyivät ajasta ikuisuuteen)
Tätä postausta kirjoitan syysflunssan kourissa sängyn pohjalla, mutta ainakin on tehokasta työskentely aikaa, kun ei uskalla lähteä ulos juoksentelemaan!

Kaksi postausta koko kuukauden aikana. Se on jo ihailtavan vähän. Syyskuu on tuntunut ikuisuudelta, ja paljon on ehtinyt tapahtua ensimmäisen kolmen yliopistoviikon aikana. Eikä siihen ole sisältynyt kovinkaan paljon lukemista. Normaalisti on kiva kertoa vähän kuulumisia ennen koontia, mutta tällä kertaa niitä ei hirveästi ole. Ellei jotakuta kiinnosta kieliopinnot tai fuksiaisten tapahtumat. Siinä tapauksessa voin palata niihin kommenteissa :D

Kuten kuvasta näkyy, syyskuu oli äänikirjojen hallitsema kuukausi. Aloitin kyllä kiitettävän määrän ihan fyysisiä kirjoja, mutta tuolla ne edelleen odottavat loppuun lukemista. Viime viikon Superlukumaraton osui sopivaan saumaan, ja sain vähän lukuinspiraatiota.

Syyskuun luetut ovat:
A Map for Wrecked Girls, Jessica Taylor
A New Model, Ashley Graham
Dorothy Must Die, Danielle Paige
Liberty, Andrea Portes & Joel Silverman
Diplomatic Immunity, Brodi Ashton
Is Everyone Hanging Out Without Me?, Mindy Kaling

Positiivista on, että Goodreadsin lukutavoite (75 kirjaa vuoden aikana) lähestyy yllättävän nopeaan tahtiin, ja voi olla, että ehdin sitä vielä tänä vuonna korottamaankin. Jo toisen kerran!
Postauksia kirjoista on vielä kesältäkin paljon roikkumassa, ja olen yrittänyt koota miniarvioita kirjoista, joista ei ole paljon sanottavaa, jotta mahdollisimman moni lukukokemus kuitenkin tulisi blogissa kuulluksi. Tätä postaustahtia tämän kuun kirjoista voi olettaa arvioita ehkä marraskuun loppupuolella :D (tai sitten otan itsenäni niskasta kiinni, ja kirin lokakuun aikana tämän syyskuun hiljaisuuden umpeen)

Lokakuun suunnitelmat ovat hieman auki vielä. Niin elämässä kuin lukemisessakin. Audiblessa odottaa ainakin The Man Who Mistook His Wife for a Hat (Oliver Sacks), The Bone Season (Samantha Shannon), Yes Please (Amy Poehler), It's Not Me, It's You! (Stephanie Kate Strohm), Soldier Dogs (Maria Goodavage) ja Lion (Saroo Brierley & Larry Buttrose). Ja näiden lisäksihän on tietenkin noin sata oman hyllyn kirjaa sekä BookBeatin houkutteleva tarjonta. Eli luettavaa kyllä olisi.

Reilu viikon päässä odottaa töiden alkaminen (Kyllä! Sain töitä!), ja siitä muutama viikko eteenpäin, niin onkin vihdoin kirjamessujen aika. Tosin luultavasti en pääse kuin lauantaina paikalle, mutta siitä huolimatta toivottavasti mahdollisimman moneen ehtisi törmätä :) Nyt täytyy palata Instagram-kuvien pariin, koska tämä syyskuun velvollisuuksien laiminlyönti ei ole jäänyt ainoastaan blogin puolelle....

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Superlukumaraton 1/4

Carry on Reading-blogin Henna ja Hogwarts Library-blogin Lotta pistivät pystyyn tälle syksylle superlukumaratonin, johon kuuluu neljä viikonloppua seuraavan neljän kuukauden aikana. Innoissani ilmoittauduin jo pitkän aikaa sitten mukaan, mutten tietenkään tarkkemin katsellut kalenteriani ja tämä ensimmäinen maraton kerta osui juuri sopivasti syyskuun kiireisimmälle viikonlopulle. Sen takia aloitan oman luku-urakkani hyvin spontaanisti viime tipassa, kun vihdoinkin pääsin Helsingistä takaisin Jyväskylään hiljentymään omaan rauhaani. 
Eli lukemisen aloitan 22:30, ja päätän huomenna 25.9. klo 22:30. Kesän kehnon lukumaraton menestyksen takia en aseta kovinkaan korkeita tavoitteita vielä tälle kerralle (ja olen huomenna koulussa 12-18 joten...), mutta jos saisin edes yhden kirjan luettua, olisin tyytyväinen! Etemistäni voi seurata joko täällä blogin puolella, tai sitten Twitterissä: @Sivujenvalissa


24.9., klo 22:30
Toiminnan täyteisen viikonlopun jälkeen on hyvä aika suoristaa jalat omassa sängyssä, ja keskittyä hetken aikaa lukemiseen. Illan teema on itsensä hemmottelu ja menneistä päivistä palautuminen. Luvassa on siis kasvonaamiota (Lushin Mask of Magnaminty on ikuinen suosikkini!), laventeliöljyä tuomaan tuoksua ja iltapalaksi matchaa sekä soijapapuja. Lukumaratonin aloitan koomikko Aziz Ansarin kirjalla Modern Romance: An Investigation, jonka kansi vei sydämeni mukanaan viime syksyn kirjamessuilla. Katsotaan mihin suuntaan maratonini tästä nyt lähtee :D

25.9., klo 13:50
Eilen illalla sain luettua Modern Romance kirjaa 70 sivua, ja tänä aamuna on tullut kuunneltua äänikirjaa A Map for Wrecked Girls (Jessica Taylor) noin tunnin ja 40 minuuttia. Luentoja olisi vielä neljä tuntia jäljellä, mutta voi olla, että maratonin vuoksi otan yhden poissaolon ja jätän menemättä viimeiselle.

25.9., klo 22:38
Päivittely on jäänyt vähän vähemmälle, mutta nyt kun maratoni vihdoin on saatu päätökseen, olen yllättävän tyytyväinen tulokseen. Vaikka Modern Romance jäi paljon kesken (luettuja sivuja kertyi vain 90), niin sain kuitenkin yhden kokonaisen kirjan luettua, kun kuuntelin päivän aikana A Map for Wrecked Girlsin loppuun! Yhteensä siitä tuli siis n. 10 tuntia äänikirjaa kuunneltua, ja sivumäärään lisättyä lopullinen tulos on:

Yksi luettu kirja (A Map for Wrecked Girls, Jessica Taylor), yksi aloitettu (Modern Romance, Aziz Ansari)
90 sivua + 10h 4min äänikirjaa

Tästä on hyvä jatkaa ensi kuun lukumaratoniin, ehkä hieman paremmalla onnella!

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Cynthia Hand, Brodi Ashton & Jodi Meadows: My Lady Jane

Dedication 
For everyone who knows there was enough room for Leonardo DiCaprio on that door. And for England. We’re really sorry for what we’re about to do to your history.
Kuinka monta kertaa olenkaan nähnyt My Lady Janen internetin englanninkielisissä kirjakuvioissa. Ja kuinka monta kertaa olenkaan jättänyt sen lukematta vaan sen takia, että tiedän, miten Lady Jane Greyn tarina menee oikeassa elämässä. Siitä huolimatta, että historian opiskelijana noin 90% ajasta menee ihmisten kurjuudesta lukemiseen, en silti kestä, jos sympaattiset hahmot kärsivät täysin epäreiluja kohtaloja. Kuten Jane Grey 1500-luvulla. Joten ymmärrätte varmaan, minkä takia myönnän olleeni hieman huolestunut, kun klikkasin auki Bookbeatin tarjoaman äänikirjan.
* * * * *
The comical, fantastical, romantical, (not) entirely true story of Lady Jane Grey. In My Lady Jane, coauthors Cynthia Hand, Brodi Ashton, and Jodi Meadows have created a one-of-a-kind fantasy in the tradition of The Princess Bride, featuring a reluctant king, an even more reluctant queen, a noble steed, and only a passing resemblance to actual history—because sometimes history needs a little help. 
At sixteen, Lady Jane Grey is about to be married off to a stranger and caught up in a conspiracy to rob her cousin, King Edward, of his throne. But those trifling problems aren’t for Jane to worry about. Jane is about to become the Queen of England.
* * * * *
Mutta fear not my friends! My Lady Jane on valehtelematta paras asia, mitä olen pitkään aikaan (lue: koskaan) lukenut. Kuten muistiinpanoissani asian ilmaisin: "ÖÖÖÖ HELP! PARAS. ASIA. IKINÄ!" Voin sanoa, että tätä postausta kirjoittaessa muistiinpanoistani ei ole turhan paljon apua. Kun äänikirja loppui, ensimmäinen ajatukseni oli: kenelle tätä voisi suositella. Niin paljon nautin siitä. Kaikki osaset loksahtavat paikoillensa niin täydellisesti.

Tudor-aika, fantasia ja huumori ovat yllättävän hyvä yhdistelmä. Ja tässä tapauksessa varsinkin huumori toimii. Goodreadsissa joku vastarannan kiiski väitti huumorin tuntuvan väkinäiseltä, mutta uskallan väittää vastaan. Kirjan tyyli on sellainen, ja nauroin ääneen pitkästä aikaa kirjaa lukiessa. Voisin lainata melkein jokaista lausetta My Lady Janessa. Vuoropuhelut ovat välillä niin hauskoja, että jouduin laittamaan äänikirjan pauselle vain miettiäkseni hetken aikaa kuulemaani. Enkä edes aloita kaikista sanaleikeistä, mitä sivuilla vilisi.
"Very funny, my lady. And that reminds me"---he pointed a finger at her---"no horse jokes."
He was making it too easy. "Ah, my lord, why the long face?"
"That's it!”
(…)“No horse jokes," he said.
"My lord, I apologize for the horse joke. If you put down the book---unharmed!---I will give you a carrot."
He brandished the book at her. "Was that a horse joke?"
"Neigh."
"Was that a horse joke?"
My Lady Janessa on itseasiassa yllättävän vähän hahmoja. Päähenkilöitä on ainoastaan kolme tai neljä, ja tärkeitä sivuhenkilöitä muutama enemmän. Mikä on vain hyvä, koska heihin ehtii kiintymään nopeammin. Vaikka pakko myöntää, että hahmot ovat kyllä niin absurdeja, että meinasin kuolla onnesta. Historiankirjoista tutut hahmot saivat hieman enemmän sisältöä, kun he eivät olleet enää hallitsijoita ja päätöksiä, vaan luonteen saaneita henkilöitä!

Kuten sanottu, My Lady Jane on historiallisiin tapahtumiin perustuva kirja. Jane Grey oli Englannin kuningatar, joka joutui keskelle Tudor-ajan välien selvittelyä. Hän ehti olla kuningattarena muutaman päivän. Jane Greyn aikana protestantit ja katolilaiset taistelivat uskonnollisesta vallasta Englannissa. Ja tätä faktaa ei olla unohdettu My Lady Janessa.
            Uskontojen sijasta asemastaan kamppailevat eläimiksi muuttuvat eδians:it (lausutaan ethians) sekä tavalliset ihmiset verities:it. Kaikki eivät hyväksy ethiansien olemassa oloa, ja kaikista radikaaleimmat haluaisivat hankkiutua heistä eroon lopullisesti, mikä toimii yhtenä kirjan keskeisistä juonistakin. En voinut kuin kiitellä, että historiallisesta tausta osattiin pitää niin ”uskollisesti” kiinni, ja maailma on rakennettu erinomaisen toimivasti. Vaikka muutenhan kyseessä on täysin vaihtoehtohistoriallinen teos, josta oikeastaan mikään ei ole niin kuin pitäisi.

Harvoin kommentoin äänikirjan lukijoita näissä postauksissa, mutta My Lady Janen lukijaa ei voi kuin kiitellä! Hänen lukemisensa lisää huumoriarvoa niin paljon, ja kirjan kerronta tyyli sopii luettavaksi todella hyvin. Ja koska kirjassahan vilisee popkulttuuriviittauksia jatkuvasti, kuunneltuna ne huomaa niin paljon helpommin. Meinasin itkeä onnesta, kun jossain vaiheessa Kaksin karkuteillä line: Frying pans, who knew! kantautui korviini
My Lady Jane on ehkä ovelin, hilpeyttä aiheuttavin kirja ikinä. Se on pikaisesti luettavaa kevyttä historiallista YA-fantasiaa, jonka olen tämän postauksen julkaisun aikaan ehtinyt lukemaan jo toisen kerran. Se hallitsee taitavasti historiallisen lähtökohtansa, muttei kuitenkaan pelkää ottaa vapauksia harhailla kauaskin lähtökohdistansa. Surullisesta taustatarinasta huolimatta My Lady Jane ei aiheuta synkkyyteen vaipumista ja kyynelehtimistä, ellei ilon kyyneleitä lasketa. En malta odottaa sarjalle jatkoa (seuraava kirja käsittelee ilmeisesti Brontën sisaruksia), joka on luvassa vasta ensi vuonna D:

Ei ole varmaan vaikea arvata, että ehdin hankkia tämän kirjan omakseni (kovakantisena!), ja rukoilen, että joku suomentaisi tämän, että myös englantia taitamattomat pääsisivät nauttimaan Janen ja kumppaneiden seikkailuista!

VINKKIVINKKI: Jos äänikirja-postaukseni innosti kuuntelemaan englanniksi YA-kirjallisuutta, niin tässä viihdyttävä
Because he was English and that's what the English do under stress: they drink tea.
* * * * * 
Julkaisuvuosi 2016
HarperTeen
491 sivua
Oma + äänikirja
Englanniksi

torstai 31. elokuuta 2017

Elokuun koonti & syyskuun suunnitelmat

Tätä koontia kirjoitan pienimuotoisen kaaoksen keskeltä. Lattia on täynnä tavaraa ja vaatekaappi on tyhjennetty matkalaukkuun. Kesätöiden päätökseen on alle 24 tuntia, ja paluu yliopisto arkeen on viikonlopun päässä. Tänään itseasiassa hieman haikein mielin hyvästelin työkavereita ennen viimeistä "kenttä"päivää huomenna. Kesä tuntuu menneen ihan laittoman nopeasti. Pakko myöntää, että viime aikoina on tuntunut erityisen asetavalta jättää Helsinki taas yhdeksäksi kuukaudeksi... Ehkä se tästä taas asettuu, kun pääsee oman arjen tahtiin.

Elokuu on ollut ennen kaikkea tapahtumarikas kuukausi. Heti ensimmäisenä viikonloppuna oli aika tavata bloggarikolleegoita Hel-Ya!-tapahtuman merkeissä. Lukufiiliksen Anri haastatteli minua tapahtumaan liittyen (*KLIK*), ja vaikka omaa raporttia en ole vielä ehtinyt blogissa kirjoittamaan (lupaan, että se on luonnoksissa odottamassa), niin Lukufiiliksen artikkeli kokonaisuudessaan tiivistää ajatukseni tapahtumasta hyvin! Oli myös ihana tavata paikalle saapuneita bloggareita, joiden kanssa keräännyimme aluksi Sörkan Picniciin jutustelemaan! Paikalla olivat ainakin: BookishteapartyPauline von DahlYöpöydän kirjatDysphoriaHurja Hassu lukijaLukujonossa jaLukulahnan luola

Meno ja meininki jatkui kahden viikon päästä, kun kävin piipahtamassa Messukeskuksen World Conissa! Lauantain ja sunnuntain aikana kävin kuuntelemassa mielenkiintoisia paneeleita YA-kirjallisuudesta, sekä kirjabloggaamisesta, ja vietin muutaman hetken aikaa Bookishteaparty- ja Lukulahnan luola-blogien Katrin ja Rosan kanssa. Oli kiva nähdä niin pian edellisen tapaamisen jälkeen :)

Työntäyteisen kuukauden aikana ehdin aktivoitumaan Instagramissa (@hannandbooks jos ette jo seuraa!) ja osallistumaan lukumaratoniin! Äänikirja-postaukseni sai yllättävää näkyvyyttä, kun YLE:n Kirjojen Suomi jakoi sen Facebook-sivuillansa, ja postauksen inspiroimana päädyin palaamaan Bookbeatin asiakkaaksi ja sijoittamaan muutamia euroja uusiin kirjoihin Audiblessa.

Ja tulihan niitä kirjojakin luettua. Yllättävän paljon itseasiassa!
Elokuun luetut olivat:
Muistojenlukija, Elina Rouhiainen
Winter, Marissa Meyer
Caraval, Stephanie Garber
Always and Forever, Lara Jean, Jenny Han
The Comeback Season, Jennifer E. Smith

Huomattavana menestyksenä mainittakoon, että sain vihdoin postattua ikuisuuden luonnoksissa roikkuneet Upside of Unrequited ja Attachments arviot.

Syyskuun suunnitelmat ovat kaikkea muuta kuin selvät. Luennot eivät vielä vie kovinkaan paljoa aikaa, mutta erilaista ylimääräistä aktiviteettiä haalineena kalenteri alkaa olla täynnä niin ainejärjestö hommia ja ylimääräisiä projekteja. Jos hyvä tuuri käy, saisin luettua uudelleen Sarah J. Maasin Lasipalatsin, Mary E. Pearsonin Kiss of Deceptionin, joka on jäänyt minulta kesken 100 vuotta sitten, ja Gentelemans Guide to Vice and Virtuen.
Audiblessa odottaa vielä kourallinen uutuuksia, kunte myös BookBeatissa, ja blogin ulkoasun ja sivut voisin pistää taas ojennukseen. Eihän ne edellisellä kerralla jäänyt kesken ollenkaan.

Hyvää alkavaa syksyä kaikille, ja muistakaa, sää on asenteesta kiinni!

tiistai 22. elokuuta 2017

Pohdintaa n:o 6. Äänikirjat 101



Kenelekään ei varmaan tässä vaiheessa ole jäänyt epäselväksi, että minä rakastan äänikirjoja. Melkein enemmän kuin fyysisiä kirjoja. Löysin ne kunnolla vasta pari vuotta sitten (vaikka olin innokas kuuntelija jo ala-asteella), kun työmatkoilla totesin kätevämmäksi kuunnella sen sijaan, että raahaisin matkassani painavia kirjoja. Eikä uteliaat silmät olisi jatkuvasti tuomitsemassa hyvin YA-painoitteista kirjamakuani.

Tämän postauksen idea on kuitenkin auttaa kaikkia niitä, jotka ehkä saattaisivat olla kiinnostuneita äänikirjojen kokeilemisesta! Muutamia kysymyksiä on silloin tällöin kommentteissa ollutkin, mutta ehkä tällainen koontipostaus kuitenkin löytää yleisönsä helpommin :D Joten näillä kolmella helpolla askeleella teilläkin on mahdollisuus uppoutua äänikirjoihin ihan uudella tavalla (ja ehkä löytää uuden ja tehokkaan lukumetodin!) Ja sanottakoon vielä, ettei tämä postaus ole yhteistyö minkään mainitun tahon kanssa, enkä saa tämän julkaisemisesta mitään hyötyä itselleni.

* * * * * 


Ensimmäinen askel: Etsi tarvittavat välineet
Haluatko kuunnella työmatkoilla? Kotona nukkumaan mennessä? Ruokaa laittaessa? Äänikirjat sopivat moneen tilateeseen, mutta on tärkeä olla varustautunut oikein. Itse luotan pitkälti puhelimeeni, joka kuitenkin kulkee kaikkialle mukanani. Google Play kaupasta löytyy tarvittavat sovellukset (palataan niihin piakkoin), ja kirjat kulkevat näin kätevästi mukana. Liitä kuulokkeet paikoilleen, ja menoksi!

Olennaisena osana sujuvaa kuuntelua on tietenkin kuulokkeet. Käytän pääasiassa korvien päälle tuleviin kuulokkeisiin, koska äänenlaatu on huomattavasti parempi niissä, kuin Huawein kämäsissä puhelimen mukana tulleissa. Pääasia kuitenkin on se, että ääni kuuluu. 

Mutta äänikirjoja voi kuunnella ihan CD-muodossa levysoittimen välityksellä, jos älypuhelimet eivät ole se juttu. (Vanhanaikaisesti) levylle äänitettyjä kirjoja kannattaa lähteä silloin etsimään kirjastosta tai kirjakaupoista. Myönnettäköön, etten osaa sen tarkkemin neuvoa näiden kanssa...


Toinen askel: Valitse sovellus
Itse olen kokeillut viittä eri sovellusta äänikirjojen kuunteluun. Ne vaihtelevat laadultansa, valikoimaltansa ja hinnaltansa suurestikin. Seuraavaksi siis lyhyesti esittelyt näistä viidestä, ja niiden hyvät ja huonot puolet! 

1. Audible
- Amazon-verkkokaupan sovellus
- Toimii Android- ja Ios-puhelimissa, sekä tietokonella.
- n. 15€ kuukaudessa, jolla saa yhden creditin jolla voi hankkia minkä tahansa kirjan valtavasta valikoimasta. Mahdollisuus kuitenkin erilaisiin sopimuksiin, esim. kaksi creditiä kuukaudessa, tai yksi credit kahdessa kuukaudessa.
- Halutessaan voi ostaa lisää creditejä (3 kpl n. 35€) tai kirjoja suoraa valikoimasta (tarjouksia usein, muuten kirjat ovat yleensä 20-30€).
- Ostetut kirjat saa ladattua suht helposti myös esimerkiksi omalle tietokoneelle.
- (tietääkseni) ainoastaan englanniksi.
- Hinnasta huolimatta olen käyttänyt Audiblea sovelluksista pisimpään. Se on helppokäyttöinen, ja valikoima on paras. 
Kenelle: Jos englanniksi kuunteleminen ei ole ongelma ja on valmis maksamaan vähän äänikirjoista, suosittelen!

2. BookBeat
- Bonnier Booksin äänikirjasovellus
- Android- ja ios-puhelimet.
- 16,90€/kk, ja voi kuunnella niin paljon kuin haluaa (sovelluksessa myös runsaasti e-kirjoja).
- Kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
- Valikoima on laajahko, jos jaksaa selata sovellusta, sieltä on mahdollista löytää myös paljon helmiä
- Sovellus on periaatteessa yksinkertainen, mutta kirjoja on raskas etsiä, kun niitä on satoja ja ainoa selausmahdollisuus on listamuodossa, eikä esim. Audiblen tapaan kansikuvat esittävänä ruudukkona.
- Audiblen jälkeen eniten käyttämäni sovellus. Kirjavalikoimassa on paljon höttöä, mutta myös todella hyviä löytöjä. Koska 17 eurolla saa kuunnella ja lukea niin paljon kuin haluaa, paljon kuuntelevalle edullinen ratkaisu. Itse varmaan palaan BookBeatin pariin jossain vaiheessa, kun rahallinen tilanne sen paremmin sallii :D
Kenelle: Suosittelen erityisesti jos uutuudet ja suomenkielisyys kiinnostaa!

3. Storytel
- Vuonna 2015 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, Puolassa ja Hollannissa
- 16,99€/kk, rajaton oikeus kuunnella ja lukea tarjolla olevia kirjoja (Bookbeatin tavoin)
- Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kirjoja
- Kirjavalikoima ja sovellus ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta samalainen kuin Bookbeatissa.
- Kokeilin ainoastaan sivujen tarjoamaa kahden viikon kokeilua, mutta aiemmista kokeilemistani sovelluksiin verrattuna en oikein vaikuttunut. Vaikka suomenkielistä kirjallisuutta oli paljon, omat kiinnostuksen kohteeni (eli historiallinen hömppä ja YA) jäivät vähän vähemmälle. Äänikirjoja on huomattavasti e-kirjoja vähemmän. Harmillista kyllä käyttämäni sovellusversio kaatuili usein, ja kirja saattoi hypätä parikin tuntia taaksepäin uudelleen käynnistettäessä. Ei kiva. Vaikka hinta ei ole paha rajattomaan kuunteluoikeuteen, en välttämättä käyttäisi tätä enää uudelleen, lähinnä sen takia, ettei sen valikoima palvellut YA-äänikirjailijaa.
Kenelle: Jos äänikirjat ovat sivujuonne e-kirja harrastuksessa, ehkä silloin valitsisin ennemmin tämän kuin Bookbeatin.

4. Overdrive
- Kirjastojen käyttämät e- ja äänikirja palvelu. (Postauksessa puhutaan nyt Helmet-kirjastoista, joten en voi vannoa, että kaikissa Suomen kirjastoissa olisi tätä palvelua tarjota)
- Toimii kirjaston tapaan, lainataan kortilla ja palautuu omalta tilitä x päivän kuluttua.
- Ilmainen!
- Enemmän englanniksi, Ellibs-sovellus tarjoaa suomenkielistä sisältöä enemmän.
- Suht helppokäyttöinen, kunhan ensimmäisellä kerralla oppii käyttämään.
- Valikoima laajempi kuin fyysisessä kirjastossa, ja esimerkiksi YA:ta on paljon tarjolla.
- Tätä olen käyttänyt välillä, lähinnä silloin, kun haluan nopeasti jotain kuunneltavaa. Silloin on helppo nappasta valikosta "saatavilla olevat", ja valita sieltä mieleisensä. Maksullisiin palveluihin tottuneena en jaksa jonotella kirjoja, joten sen takia tulee käytettyä harvemmin.
Kenelle: Hyvä peruspalvelu äänikirjoja aloitteleville, tai niille, joilla ei välttämättä ole intoa ja halua sijoittaa sovelluksiin!

5. Youtube
- Kiistanalaisin näistä viidestä
- Ilmainen
- Kirjoja kaikilla mahdollisilla kielillä, pääasiassa englanniksi
- Laatu on huono, kirjat saattavat päättyä kesken tai niitä on jaettu useampiin videoihin. Ei pysty tekemään puhelimella samaan aikaan muuta. Valikoima on suppea, ja mainokset kesken kirjan ärsyttäviä.
- Toinen halpa vaihtoehto todella säästeliäille. Uutuudet eivät yleensä pysy sivustolla kauaakaan, mutta klassikkovalikoimaa voi kehua. Silloin tällöin törmää piilotettuihin aarteisiin. OverDiven tapaan käyn yleensä etsimässä Youtubesta pikaista kuunneltavaa, mutta harvemmin tulee kokonaisia kirjoja kuunneltua täältä. Epävakain alusta, koska harhapainalluksia tulee usein, kun näytön täytyy pysyä auki. En voi oikeastaan suositella. 
Kenelle: Jos klassikot tai Potterit innostavat, ja hieman kyseenalainen levittämistapa ei vaivaa, Youtubesta varmasti löytyy jotain!


Kolmas askel: Opettele kuuntelemaan
Teoriassa äänikirjojen kuunteleminen on vähän kuin pyörällä ajaminen. Hieman opettelua se vaatii, mutta lopulta se palautuu mieleen pidemmänkin tauon jälkeen. 

Vasta aloittelevan äänikirjojen kuuntelijan kannattaa pitäytyä aluksi ihan vaan ikkunasta tuijottelussa ja kirjojen kuuntelussa. Bussi-, juna tai automatkat on hyvää aikaa harjoitella, ja niin matkakin sujuu joutuisammin. Ainakin omilla aivoillani on kestänyt jonkin aikaa tottua kuuntelemaan ja keskittymään kerrottuun tarinaan, eikä uppoutua siinä samalla omiin ajatuksiin. Silti aina silloin tällöin sovellusten hyppää 30 sekuntia taaksepäin mahdollisuudet on tullut tarpeeseen, kun on alkanut mietiskellä jotain ihan muuta.

Kun korvaan lörpöttelevään henkilöön on alkanut vihdoin tottua, on helppo heittäytyä ensimmäisenä tekemään vaikka kotiaskareita. Imurointi, tiskaus tai ruuanlaitto ovat parhaita mahdollisia aikoja kuunnella äänikirjaa. Saa jotain tehtyä samalla, kun etenee myös kirjassa. Ja koska nämä eivät vaadi kamalasti aivotöitä, niin ei ole pelkoa, että ajatukset menisivät solmuun. Laittaisin ehkä myös autolla ajamisen vasta tähän vaiheeseen, kun pystyy keskittymään myös liikenteeseen, ja kirjan silti kuulee taustalta. Ei kuitenkaan vaaranneta liikennettä yllättävien juonen käänteiden takia!

Itse olen päässyt kuuntelu-urallani niin pitkälle, että pystyn laittamaan kalenteriani ojennukseen samalla kuin kuuntelen. Mutta kaikki ajatuksellinen kirjoittaminen, ja esimerkiksi uutisten tai Twitterin selaaminen eivät onnistu äänikirjan kanssa samaan aikaan. Mutta pakko myöntää, että harvemmin teen muuta kuin pelaan puhelimella äänikirjaa kuunnellessa. Ehkä laitan kasvonaamion ja viilaan kynnet :D

* * * * *
Huh. Tässä on postauksella pituutta. Toivottavasti joku jaksoi sinnitellä loppuun saakka, ja sai mukaansa arvokkaita äänikirjavinkkejä! Suosittelen mielelläni kuuntelemisen arvoisia teoksia, ja lisäkysymyksiä saa esittää toki kommenteissa :) Pohdintasarjalle uskollisena heitetään kehiin vielä kysymys: Oletko kuunnellut äänikirjoja, ja mitä mieltä niistä olet? Tai olisiko tarkoitus aloittaa niiden kuunteleminen?

lauantai 19. elokuuta 2017

Kesän lukumaraton n:o. 3 Suunnitelmat, päivittyvä postaus & koonti

Toisin kuin ensimmäisessä lukumaratonissa, päädyin maratonin nro. 2 tapaan yhdistämään kaikki kolme postausta samaan. Ihan vaan sen takia, etten taaskaan ollut valmistautunut ajoissa, ja lauantai yllätti minut täysin. Eli ensimmäisenä luvassa suunnitelmat, sitten välissä löytyy päivityksiä maratonin etenemiseltä ja viimeisenä koonti, kunhan 24 tuntia on kulunut täyteen!

Suunnitelma:
Kauhulla olen seurannut kuinka Goodreadsin Currently reading hyllyn sisältö lisääntyy ja lisääntyy päivä päivältä. Sen takia tämä maraton on hyvä tilaisuus käydä keskeneräisten kirjojen kimppuun, ja toivottavasti tehdä tilaa lukupinossa seuraavina oleville.

Tarkoituksena on siis lukea loppuun:
Johanna Valkaman Itämeren Auri
Rainbow Rowellin Eleanor & Park,
Jenny Hanin Always and Forever, Lara Jean, sekä
Sebastian De Castellin Spellslinger.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan voisin aloittaa Holly Bournen Mikä kaikki voi mennä pieleen? tai jatkaa kauan sitten kesken jäänyttä Mary E. Pearsonin the Kiss of Deceptionia.

Päädyin siihen, että aloitan maratonin tänään lauantaina kello 12. Aikaa valmistautua henkisesti on siis vieä hetki :D Pääasiassa lukeminen tulee kuitenkin sijoittumaan ilta/yöaikaan, niin en viitsi venyttää maratoonaamista liian paljon sunnuntain puolellekaan.
Tavoitteena on pärjätä paremmin kuin aiemmilla tämän kesän maratooneista, mikä ei ole kovinkaan korkealentoinen tavoite kuitenkaan :D

Päivittyvä osio:
19.8., klo 12:20
Maratonin piti alkaa kello 12, mutten ole ehtinyt vielä tarttua kirjaan yllättävän kauppareissun ja työhakemuksen kirjoittamisen takia. Taidan siirtää aloitusaikaa vielä tunnilla, eli yritetään uudelleen 13:30

19.8., klo 17:08
Sain vihdoin lukumaratonin käyntiin tunti sitten (eli lopullinen aloitusaika oli 16:00). Vähän venähti toi alottaminen, mutta aika lensi kuin siivillä. Nyt kuitenkin pääsin Eleanor & Parkin kimppuun, ja pakko myöntää, ettei tällä kertaa Rainbow Rowell välttämättä ole ihan yltänyt Fangirlin ja Attachmentsin tasolle :/

19.8., klo 19:44
Eleanor & Park ei nyt kyllä saanut minua ihan vakuutettua, olen lukenut n. 70 sivua viimeisen parin tunnin aikana (ja leiponut japanilaisia Mochi jäätelöpalloja). Luovutin jossain vaiheessa E & Pn, ja siirryin Always and Forever, Lara Jeaniin, jonka aloitin suosiolla alusta. Siinä olen edennyt 34 sivua, joten ensimmäiset kolme tuntia ovat olleet aika laihanlaisia.
Sivuja luettu yhteensä: 104


19.8., klo 22:38
Viimeisen kolmen tunnin aikana eteneminen on hieman hidastunut, mutta sitäkin enemmän on katsottu uutisia, puhuttu politiikasta ja rapsutettu viikon reissulla ollutta koiraa. Nyt sukellus puhtaisiin lakanoihin, ja Always and Forever, Lara Jean käteen!
Sivuja luettu yhteensä: 130

20.8., klo 01:00
Vieläkin hereillä! Lukeminen on nyt lähtenyt ihan kunnolla vauhtiin, ja luettuja sivuja on kertynyt ihan kivasti. Vielä ei viitsisi millään laittaa valoja pois, varsinkin kun aamulla tuskin taas saa luettua, kun päivän velvollisuudet ja muut hiipii kimppuun :D
Sivuja luettu yhteensä: 207

20.8., klo 11:58
Huomenta! Tai no melkein päivää... Heräsin pari tuntia sitten, Always and Forever, Lara Jean koukutti niin huolella, että luin melkein kolmeen viime yönä. Muutaman sivun kerkesin tässä puoliunessa vielä lukea, ja nyt myöhäisen aamupalan jälkeen olisi tarkoitus jatkaa! Neljä tuntia jäljellä, joten pitää kiirehtiä!
Sivuja luettu yhteensä: 345

20.8., klo 13:59
Pari tuntia siinä meni (ja vähän terassiremonttia, ja yllätysvieraita), mutta Always and Forever, Lara Jean on nyt luettu! Seuraavana odottaisi Eleonor & Park, mutta voi olla, että tartunkin viimeiseksi kahdeksi tunniksi  Holly Bournen Mikä kaikki voi mennä pieleen?
Luettuja sivuja yhteensä: 394

Koonti:
Sunnuntai kello 16 tuli ja meni, ja nyt tiistaiaamuna on vihdoin hyvä koota mitä lukumaratonista jäi käteen.
Vaikka luettuja sivuja oli jälleen aika vähän, niin olen silti tyytyväinen. Kaikki häiriötekijät huomioon ottaen, en usko, että kovin paremminkaan olisi voinut mennä. Samalla tarttui mukaan innostus lukea loppuun the Kiss of Deception, joka onkin odottanut keskeneräisten pinossa vähän turhan kauan.
Kaikkiaan luin lopulta 504 sivua, joka meni juuri yli asettamani 500 sivun tavoitteen. Kokonaan luin Always and Forever, Lara Jeanin, ja kesken jäi edelleen Eleanor & Park, sekä Mikä kaikki voikaan mennä pieleen?

Kesän lukumaratonit on nyt taputeltu, ja on aika jäädä odottelemaan Hennan (Carry on Reading) ja Lotan (Vino pino kirjoja) Superlukumaratonia!

perjantai 18. elokuuta 2017

Becky Albertalli: Upside of Unrequited

Simon vs. Homo Sapiens Agenda (Suom. Minä, Simon, Homo sapiens) ihastutti huhtikuussa. Onnekseni löysin Becky Albertallin toisen kirjan, Upside of Unrequitedin Bookbeatista äänikirjana kesäkuun alussa, ja pääsin nauttimaan Simonin maailmaan sijoittuvasta tarinasta jälleen kerran!

* * * * *
Seventeen-year-old Molly Peskin-Suso knows all about unrequited love—she’s lived through it twenty-six times. She crushes hard and crushes often, but always in secret. Because no matter how many times her twin sister, Cassie, tells her to woman up, Molly can’t stomach the idea of rejection. So she’s careful. Fat girls always have to be careful. 
Then a cute new girl enters Cassie’s orbit, and for the first time ever, Molly’s cynical twin is a lovesick mess. Meanwhile, Molly’s totally not dying of loneliness—except for the part where she is. Luckily, Cassie’s new girlfriend comes with a cute hipster-boy sidekick. Will is funny and flirtatious and just might be perfect crush material. Maybe more than crush material. And if Molly can win him over, she’ll get her first kiss and she’ll get her twin back.

There’s only one problem: Molly’s coworker Reid. He’s an awkward Tolkien superfan with a season pass to the Ren Faire, and there’s absolutely no way Molly could fall for him. Right? 
 * * * * *
Upside of Unrequited on aikalailla Simon ja melkein jatko-osa. Vaikka tuttuja hahmoja ei kirjan sivuilla kävelekään, tuttuja nimiä näkee silloin tällöin, ja Simonin fiiliksen läsnäolo lämmitti suuresti sydäntäni. Ja kirja jatkaa myös samalla, mahdollisimman monia edustavalla linjalla Simonin kanssa, mikä on ainoastaan positiivinen (tosin odotettukin) yllätys.

Albertallin toisen kirjan juoni ei eroa kovinkaan paljon muista romanttisista YA-kirjoista, joita olen lukenut. Useasti ihastuva ujo tyttö tapaa pojan ja rakastuu; unohtamatta pientä hippusta kolmiodraamaa. Mutta toisin kuin söpöissä kesäromansseissa, Upside of Unrequited käsittelee samalla myös kehonkuvaa, ulkonäköpaineita, erilaisuutta ja kaksosten välistä dynamiikkaa, minkä vuoksi se kallistuu enemmän Rainbow Rowellin Fangirlin suuntaan ihan "vakavasti" otettavana YA-kirjana.

Kirjassa virkistävän tekee se, ettei se sijoitu ollenkaan kouluun. Normaalit käytävät, luokkahuoneet ja ruokalat ovat vaihtuneet lähijuniin, kotitalojen kellareihin ja työpaikalle. Henkilöt kuuluvat ehkä enemmän boheemeihin taiteilijapiireihin, kuin lukion klikkeihin. On siis mahdollista, että nuorten elämään kuuluu muutakin kuin koulu, eikä kaveriporukka välttämättä käy aina samaa koulua ja asu samassa naapurustossa.

Becky Albertallin kirjojen vahvuus on ehdottomasti hänen hahmonsa, ja miten monenlaisia ryhmiä he edustavat. Joukkoon mahtuu taiteilijoita, nörttejä, ujoja ja ulospäinsuuntautuneita, eri etnisyyksiä ja seksuaalisia suuntauksia, naiveja, kyynisiä ja romanttisia. Monen muotoista ja kokoista siis. Päähenkilö Mollyn sisko löytää elämänsä naisen, ja Molly huomaa ihastuneensa isokokoiseen, Taru sormusten herrasta fanittavaan Reidiin. Sekä flittailevaan, hauskaan hipsteriin Williin.  YA-kirjan naishahmon rakkauden kohteen ei siis vältämättä tarvitse olla pitkä, mallimainen ja urheilullisen lihaksikas lukion miespuolinen jalkapallotähti, kuten jo Simonissa osoitettiin.

Oli ihana palata takaisin Simon vs. Homo Sapiens Agenda-kirjasta tuttuun maailmaa ja Becky Albertallin helposti luettavan tekstin pariin. Mahdollisimman laaja kuvaus nuorista on vahvuus, jota kirjoihin kaivattaisiin lisää, jotta kaikkien olisi helppo samaistua hahmoihin. Näihin ehdottomasti on! Aina on vain positiivista, kun voi sanoa, että kirjan suurin ongelma on se, miten nopeasti se loppuu :D Odotan innolla jatkuuko sarja vielä useankin kirjan verran, ainakin yksi on tulossa lisää vuonna 2018.

* * * * *
2017
Balzer + Bray
336 sivua
Äänikirja
Englanniksi

maanantai 7. elokuuta 2017

Rainbow Rowell: Attachments

Hävettää edes myöntää, että tämä postaus on odottanut julkaisuaan kohta neljättä kuukautta. Vaikka Rainbow Rowell on hiljalleen hiipimässä suosikkikirjailijoideni listalle, en silti löytänyt inspiraatiota kirjoittaa tätä postausta aikaisemmin. 

* * * * *
Beth Fremont and Jennifer Scribner-Snyder know that somebody is monitoring their work e-mail. (Everybody in the newsroom knows. It's company policy.) But they can't quite bring themselves to take it seriously. They go on sending each other endless and endlessly hilarious e-mails, discussing every aspect of their personal lives. 
Meanwhile, Lincoln O'Neill can't believe this is his job now- reading other people's e-mail. When he applied to be "internet security officer," he pictured himself building firewalls and crushing hackers- not writing up a report every time a sports reporter forwards a dirty joke. 
When Lincoln comes across Beth's and Jennifer's messages, he knows he should turn them in. But he can't help being entertained-and captivated-by their stories. 
By the time Lincoln realizes he's falling for Beth, it's way too late to introduce himself. 
* * * * *
Rainbow Rowell on salakavalasti hivuttautunut lukulistalleni kerta toisensa jälkeen, ja pinossa odottavat sekä Fangirlin tie-in Carry On että 80-luvulle sijoittuva Eleanor & Park. Vaikka Attachments on yksi hänen aikuisille suunnatuista kirjoista, se on Fangirlin tapaan hyvin kevyt, paikotellen vakaviakin asioita käsittelevä kirja.

Ensinnäkin, apua mikä idea! Kirjan päähenkilö Lincoln joutuu lukemaan läpi työpaikalle sopimattomia sähköposteja ja muistuttaa epäasiallisesti viestitteleviä yrityksen säännöistä. Hänen luettavakseen tulee toistuvasti kaveruksien Bethin ja Jenniferin sähköposteja. Lincoln huomaa ihastuneensa Bethiin ja jääneensä "koukkuun" naisten keskusteluihin. Joten jos jätetään huomioimatta Lincolnin työnkuvan pelottavaa, jossain määrin yksityisyyttäkin loukkaavaa luonnetta, niin Attachmentsin idea on kyllä yksi omaperäisimmistä mihin olen törmännyt.

Hauskinta kirjassa ovat ehdottomasti se, että tapahtumat kerrottiin Lincolnin näkökulmasta lukuunottamatta Jenniferin ja Bethin sähköposteja. Siten lukijakin pääsee ihmettelemään Lincolnin kanssa samaan aikaan heidän elämiensä koukeroita, ja hänen kiinnostuksensa sähköpostien seuraamiseen ymmärtää paremmin.

Kaikkien kolmen päähenkilöiden elämät tuntuivat ilahduttavan realistisilta, ja kaikki kolme pystyisi kuvittelemaan työskentelemässä missä tahansa toimistossa. Monipuoliset sattumukset värittävät varsinkin sähköposteja lähettelevien Bethin ja Jenniferin elämiä. Heidän kuvailemansa tapaukset ovat hauskoja, mutta kaikkia kevyitä tapahtumia varjostaa myös muutamat traagiset käänteet ja oikean tuntuiset, arkipäiväiset kamppailut. Lincoln tuo tylsän harmaalla poikamieselämällään hauskan sävyn kokonaisuuteen.

Sähköposteista huolimatta Beth ja Jennifer eivät jää tylsiksi hahmoiksi. Kirjassa on kourallinen muitakin hahmoja, mutta sivuhenkilöistä ei juuri jää sen suurempaa mielikuvaa, toisin kuin päähenkilö kolmikosta. Koska Jennifer ja Beth ovat sivuhenkilömäisempiä, he ovat aikalailla kokonaisia hahmoja heti alusta saakka, mutta Lincolnin henkilökehitys kulkee halki koko kirjan. Ihan alussa huomasin turhautuvani hänen jahkailustaan ja jatkuvasta ujostelusta, sekä aikaan saamattomuudestaan. Onneksi kuitenkin loppua kohden hän alkaa kasvamaan henkilönä ja tavoittelemaan unelmiansa, jolloin sitä innostuneena "kasvaa" hänen kanssaan.

Rainbow Rowell ei tälläkään kertaa pettänyt. Attachments on oikein hyvä kirja, jonka tuntuu eheältä kokonaisuudelta täynnä hauskoja yksityiskohtia, ja kiinnostavia hahmoja. Juoni etenee tämän tyyppiseksi kirjaksi nopeasti, ja määrätietoisesti, mikä on parempi kuin hyvä! Loppu on ehkä jopa hieman liian nopea, mikä syö sen aitouden tuntuisuutta. Olisin mielelläni lukenut vielä vähän pidempää Lincolnista, Jenniferistä ja Bethistä.

* * * * *
Julkaisuvuosi 2011
Dutton
323 sivua
Äänikirja
Englanniksi

lauantai 5. elokuuta 2017

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija


Joitakin viikkoja sitten Tammi otti minuun yhteyttä tiedustellen kiinnostusta osallistua Muistojenlukijan julkkareita edeltävään blogirinkiin. Siinä kirjasta ilmestyy arvosteluja viikolla ennen itse tapahtumaan, joka pidetään tänään lauantaina Hel-YA tapahtuman jälkeen. Tietenkin lähdin mukaan tempaukseen, sillä Elina Rouhiaisen edellisestä sarjasta on vain lämpimiä muistoja muutaman vuoden takaa ja olen kiinnostunut tietämään mitä uutta on luvassa!
* * * * * 
16-vuotias Kiuru on enemmän kotonaan romaanien parissa kuin somessa tai edes koulukavereidensa kanssa. Hänen romaniäitinsä on katkaissut välinsä yhteisöönsä, ja Kiurun ainoa linkki romanitaustaansa on hänen dementiaa sairastava isoäitinsä. 
Kiurulla on salaisuus: hän pystyy napsimaan toisten ihmisten muistoja kuin lintuja haaviin. Kun hän sattumalta törmää samankaltaisia kykyjä omaaviin romaniveljeksiin ja intialaistaustaiseen queergenderiin, Kiurulle avautuu aivan uusi todellisuus. Pian vallatussa talossa hengailevaan porukkaan liittyy myös Kiurun naapuri Miika, johon Kiuru on ollut jo pitkään ihastunut. Mitä paremmin Kiuru oppii tuntemaan uudet ystävänsä, sitä ristiriitaisemmaksi hänen suhtautumisensa käy. Mutta kun railo syntyy, se syntyykin yllättävään kohtaan. Vähitellen Väen salaisuudet alkavat paljastua, ja pian Kiuru tajuaa joutuvansa pakenemaan henkensä edestä.
* * * * * 
Aloitin Elina Rouhiaisen Väki-sarjan ensimmäisen osan, Muistojenlukijan, hieman takkuisesti, sillä jouduin lukemaan sen e-kirjana, mikä tunnetusti on kaikista epämielyttävin lukumuoto minulle. Mutta lopulta pääsin vauhtiin, ja sen jälkeen en voinut olla ahmimatta Muistojenlukijaa aikalailla kahdella istumalla, jotka yöunet valitettavasti keskeytti.

On ilo huomata, että teksti tuntui alusta saakka tutulta. Se viittaa siihen, että kirjailijalla on vahva oma ääni, ja vaikka Rouhiainen on kehittynyt Susirajan ajoista kirjoittajana, tiesi silti kenen kirjaa luki. Vähän kuin olisi palannut vanhan suosikkikirjan pariin jälleen kerran! Kun vielä teksti on halki kirja todella sujuvaa ja nopeasti luettavaa, eikä juonikaan ole suoraa samasta YA-muotista, niin sitä on ilo lukea pitkälle iltaan. Ehkä pienenä miinuksen välillä tuli mietittyä, että alkaako kirjan vauhdikas loppuosa koskaan, kun viimeinen sivu olikin jo luettu. Sarjan ensimmäiseksi osaksi Muistojenlukija on ehkä vähän matalasykkeisempi, mutta todella nopealukuinen ja viihdyttävä!

Vaikken välttämättä haluaisi sanoa tätä, niin Muistojenlukijan hahmot ovat hieman Susirajan hahmoja pidettävämpiä. Jokainen päähenkilöistä, Kiuru, Bollywood, Dai, Nelu ja Samuel, olivat sympaattisia ja kiinnostavia kaikkine ominaisuuksineen. Kun kaikkia ominaisuuksia ei paljasteta heti ensimmäisillä sivuilla, pelkästään uudet piirteet luovat jo oman pinon juonenkäänteitä. Eivätkä hahmot ole todellakaan geneerisiä YA-hahmoja, tai maidonvalkoisia Elovenatyttöjä ja -poikia.

Hahmojen kautta päästään myös käsiksi monen moneen teemaan rasismista ja juurista queer-käsitteeseen ja tuloeroihin. Ottaen huomioon, että nyt puhutaan urbaanista fantasiasta, niin teemoja tosiaan löytyy. Koska pidän itse näitä aiheita kaiken lisäksi kiinnostavina ja tärkeinä yhteiskunnallisessa keskustelussa, niin miksipä ei niistä haluaisi lukea omassa suosikkigenressään :D

Muistojenlukija tarjoaa tunteellisen (ehkä melkein kyynelehdin lopussa) lähes 400 sivua sarjan aloitusta, jonka toivoisi jo jatkuvan. Suomalaisen mytologian käyttäminen urbaanissa fantasiassa alkaa todella viehättämään minua kokoajan enemmän ja enemmän, joten toivottavasti tätä on luvassa myös muilta kirjailijoilta. Odotan innolla minne tästä edetään, ja ihan valehtelematta voin suositella lämpimästi erityisesti, jos Susiraja, Sini Helmisen Kaarnan kätkössä ja Elina Pitkäkankaan Kuura ovat olleet mieleen!

* * * * *
Julkaisuvuosi 2017
Tammi
387 sivua
Kustantajalta
Suomeksi

torstai 3. elokuuta 2017

Jenny Han: To All The Boys I've Loved Before


Kukapa ei rakastaisi kunnollista ya-kesäromantiikkaa? Kevyttä, kliseistä ja high school draamaa täynnä komeita urheilupoikia ja pikkumaisia ex-bestiksiä, nykyisiä vihanaisia? Koska ne ovat ainakin minun salainen intohimoni.

* * * * *
Sixteen-year-old Lara Jean Song keeps her love letters in a hatbox her mother gave her. They aren’t love letters that anyone else wrote for her; these are ones she’s written. One for every boy she’s ever loved—five in all. When she writes, she pours out her heart and soul and says all the things she would never say in real life, because her letters are for her eyes only. Until the day her secret letters are mailed, and suddenly, Lara Jean’s love life goes from imaginary to out of control.
* * * * *
To All The Boys I've Loved Before on YA-kirjailija Jenny Hanin saman nimisen trilogian ensimmäinen osa. Jo sen pastellinsävyinen etukansi kertoo millaiseen lukukokemukseen kannattaa varautua. Ja juuri sitä mitä on luvattu, saadaan myös oikein olan takaa, vaikka takakansi saattaa olla hieman harhaan johtava, jos minulta kysytään.

En tiedä tarjoaako Hanin kirja kovasti mitään uutta, mutta ainakin raikkaita vivahteita siinä on. Päähenkilö Lara Jean on puoliksi korealainen, kolmesta sisaruksesta keskimmäinen ja aina leipova lukiolainen, joka pitää askartelusta sekä kaikesta DIYhin (tee se itse) liittyvästä. Hän elää yhdessä sisariensa sekä yksinhuoltajaisänsä kanssa, ja auttaa vapaaehtoisena vanhainkodissa. Eihän Lara Jean kovinkaan paljoa eroa tavallisesta ya-romanssin sankarittaresta, mutta jokin hänestä tekee muistettavamman. Hänen yrityksiä saada lähetettyjä rakkauskirjeitä takaisin on ilo seurata, ja samaistuin paikoitellen liikaakin Lara Jeanin tuntemuksiin ja ajatuksiin. Hieno juttu(ko?).

Pienenä spoilerina mainittakoon, että kirja tarjoaa herkullisen juonikuvion, eli esitetään seurustelevamme, mutta lopulta rakastutaan kuitenkin. Jos en ole koskaan maininnut, niin tämä on yksi suosikeistani romanttisissa tarinoissa, ja ahmin yleensä tähän kategoriaan liittyvät kirjat liiankin nopeaan tahtiin. Nyt varsinkin, kun Lara Jean ja hänen feikkipoikaystävänsä ovat ehkä söpöin pari genressä vähään aikaan, joiden tarinaa seurasi melkein kateellisena. (spoilerit ohi) 

Vaikka juoni saattaa olla kulunut ja sen vuoksi vähän hutera, mutta Jenny Hanilla on taito luoda persoonallisia ja pidettäviä hahmoja. Jopa kirjan mean girl on kiinnostava, eikä harvoin esiin tulevat sivuhenkilötkään jää varjoon tylsinä tai unohdettavina. Sarjan toisen osan jo lukeneena voin sanoa, että muutamat hahmot joiden merkityksen luuli olevan suurempi/pienempi, tulevat olemaan paljon isommassa roolissa kuin mitä osasikaan odottaa!

Kliseiden lisäksi kirjan huonoja puolia on Lara Jeanin vähäiseksi jäävä hahmokehitys. En huomannut, että hän olisi juurikaan kasvanut kirjan alun ja lopun välillä, mikä on harmillista. Monia "kasvattavia" tapahtumia täynnä olevasta kirjasta toivoo edes sen verran. Ja onhan teksti hyvin pastellinsävyistä koko ajan, eli jos harmaata realismia ja raskaita teemoja etsii, niitä ei täältä löydä.

Pidän ajatuksesta, että tämän tyyppinen romanttinen ya-kirja on venynyt trilogiaksi saakka, varsinkin, kun sen hahmoja seuraa mielellänsä. On myös hauska nähdä, minne edetään siitä pisteestä, mihin moni muu kirja päättyy. Samalla myös kaipaamani hahmokehitys saa vielä uuden mahdollisuuden ehkä! P.S. I Still Love You on minulla jo odottamassa bloggausvuoroa, ja toivottavasti vielä lämpimän sään aikana Always and Forever, Lara Jean, tulisi luettua loppuun.

* * * * *
Julkaisuvuosi 2014
Simon Schuster Books for Young Readers
355 sivua
Englanniksi
Oma

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Heinäkuun koonti & elokuun suunnitelmat


Heinäkuu menee aina ihan uskomattoman nopeasti. Tuntuu siltä, että kuun alusta on juuri ja juuri viikko, ja sitten sitä tajuaa, että kesä lähenee jälleen loppuaan (en ole edes surullinen, koska talvi on rakkaus). Paluu arkeen on enää kuukauden päässä, ja vaikka kaikkea piti tehdä, aika vähän on tullut lopulta tehtyä :D

Heinäkuu oli kesäkuuta vaisumpi lukukuukausi eikä kaikki suunnitellut bloggauksetkaan koskaan ehtinyt julkaisuun tämän kuun puolella. Alkukuusta kuuntelin innokkaasti äänikirjoja, kun kokeilin Storytell-sovellusta muutaman viikon, mutta nyt Audiblen uutta creditiä odotellessa olen uppoutunut lähinnä podcastien maailmaan. Lukumaraton päättyi tässäkin kuussa floppiin, mikä kasvattaa odotuksia elokuun lukumaratonille vielä ennestään. Yksi onnistunut lukumaraton kesässä on must have!

Blogissa tapahtuneista suurimmista uudistuksista pitänee mainita, että ostin vihdoin pitkän harkinnan päätteeksi oman domainnimen, eli blogspot pääte lähti, ja jäljelle jäin vain sivujenvalissa.com! Sen lisäksi sain vihdoin tehtyä LGBTQ-tunnisteen, sekä omat sivut kaikille luetuille sekä sarjoille, joita blogissa olen lukenut!
Ulkoasu ja postausten asettelu aiheuttaa edelleen lievää tuskaa, mutta ehkä se tästä alkaa pikkuhiljaa muokkaantua toimivampaan suuntaan.

Heinäkuun luetut olivat:
Paperiprinssi, Kaari Utrio
Almost Adulting: All You Need to Know to Get It Together (Sort of), Arden Rose
P.S. I Still Love You, Jenny Han
Seuraneiti, Kaari Utrio
Stalking Jack the Ripper, Kerri Maniscalco
The Distance Between Us, Kasie West

Näistä ainoastaan Jenny Hanin kirjan luin ihan kirjamuodossa, muut olivat äänikirjoja joita kuuntelin työmatkoilla. Yksittäisiä bloggauksia en uskalla luvata kovinkaan monesta näistä, mutta muutama tulee olemaan parissa miniarvio postauksessa, joita minulla on suunnitteilla!

Elokuun suunnitelmissa olisi lukea postauksen alussa olevan kuvan kirjat, sekä Elina Rouhiaisen Muistojenlukija. Luvassa on myös Hel-YA tapahtumasta postailua, ja Instagramissa (@hannandbooks) Bookstagram-haasteeseen osallistuminen (eli 31 kirjaisaa kuvaa 31 eri aiheesta). Haasteet-sivu on edelleen hyvin päivittämättä, ja tämän kuun luettuja en ole ehtinyt vielä edes sovittelemaan Helmet-lukuhaasteeseen. Eli kaikenlaista pikku puuhaa on luvassa.
Toivottavasti myös 12 julkaisua odottavan postauksen jono tulisi hieman lyhentymään tulevana kuuna!

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Syksyn odotetuimmat 2017 uutuudet

Koska jostain syystä kirja-arvostelujen kirjoittaminen tökkii tällä hetkellä, päätin tässä eräänä iltana hieman tutustua kustantamoiden katalogeihin, ja ensimmäistä kertaa kunnolla listata tulevan syksyn houkuttelevimpiin uutuuksiin. Luettavaa riittäisi kyllä omastakin takaa, mutta viime aikojen arvostelukappaleita lukiessa olen huomannut nauttivani myös uusien kirjojen lukemisesta. Sellaisten, jotka eivät ole seisoneet kirjahyllyssä ties kuinka monta vuotta.
Olen huono muistamaan kustantamoja, joten toivottavasti listalta ei ole unohtunut hirveän montaa :d Listaan pääsi mukaan myös muutama uutuus ulkomailta, joita odotan melkein yhtä innolla kuin joulua.

WSOY:
 Bujoilun voima, Miia Pöllänen
 Olen viimeisen vuoden aikana koukuuntunut pahasti bullet journalin pitämiseen, joten miksipä en tutustuisi siitä kertovaan kirjaankin?
Hobitti eli sinne ja takaisin, J.R.R Tolkien(Tove Jansonin kuvittamana)
Will Grayson, Will Grayson, David Leviathan & John Green 
  Yksi niistä monta vuotta kirjahyllyssä roikkuneita. Ehkä tuleva suomennos motivoisi lukemaan

Gummerus:
Saleesian näkijä, Erika Vik
  Hän sanoi nimekseen Aleia on parhaillaan kesken, mutta jo luetun perusteella olen valmis jatkamaan sarjaa
Käärmeiden kaupunki, Katri Alatalo 
   Melkein kaikki uusi suomalainen fantasiakirjallisuus on tervetullut lisä lukupinoon. Ja tämä vaikutti mielenkiintoiselta uutuudelta!
Jatkuu!, Erkka Mykkänen 
  Vähän epävarma, tuleeko tämä olemaan listallani vielä tulevaisuudessa, mutta fan fiction suomalaisista klassikoista kuulostaa hauskalta idealta!
101 Very Finnish Problems, Joel Willans
   Tämä on ilmeisesti jo julkaistu, kun sitä selasin jo Akateemisessa... Heikkouteni, eli suomalaisesta kulttuurista ulkomaalaisten silmin kirjoitetut kirjat saavat tällä jatkoa, enkä epäile hetkeäkään, ettenkö ahmisi sataa yhtä suomalaista ongelmaa yhdeltä istumalta.
Throne of Glass - Lasipalatsi, Sarah J. Maas
  Oi Sarah J. Maas, jota vihdoin saadaan suomeksi. Vaikka olen jo lukenut (ja tykännyt Lasipalatsista), varmasti suomennos on luettava!
Mikä kaikki voi mennä pieleen?, Holly Bourne
  Oonko ihan normaalin jatko-osa, yksi syksyn odotetuimmista uutuuksista

Aula & Co.
Kuninkaan kahleet, Victoria Aveyard
   Olen uhrannut kahden edellisen osan lukemiseen niin paljon, että varmasti myös viimeisen osan tulen lukemaan.
Kustantamo S&S
Iltasatuja kapinallisille tytöille, Elena Favilli & Francesca Cavallo
  Tämänkin omistan jo englanniksi, mutta vähintään tällaisena nostona täytyy se mainita tällä listalla. Varmasti lukemisen arvoinen.
Tammi
Noituus, magia & okkultismi: kuvitettu historia, Christopher Dell
Harry Potter ja Azkabanin vanki, J.K. Rowling (kuvitettu painos)
Muistojenlukija, Elina Rouhiainen
  Susiraja-sarja on yksi ehdottomista suosikeistani, joten tietenkin kiinnostaa, millainen kirja Muistojenlukija onkaan.

Ulkomailta
The Tower of Dawn, Sarah J. Maas
   Throne of Glass-sarjaan liittyvä kirja, jonka keskiössä on ToGista tuttu Chaol Westfall. En myönnä, että kyseessä olisi suosikkihahmoni, mikä herätti kiinnostuksen tähän kirjaan.
The Language of Thorns: Midnight Tales and Dangerous Magic, Leigh Bardugo
   Six of Crows ja Shadow and Bones sarjojen kirjoittajan uusi, ilmeisesti kuvitettu satukirja.
Moxie, Jennifer Mathieu
   Feministinen YA high school romaani. Ei tule kysymykseenkään, että tätä ohittaisin.
Brooding YA Hero: Becoming a Main Character (almost) as Awesome as Me, Carrie Ann DiRisio
   Kirja, joka perustuu ehkä hauskimpaa Twitter-tiliin (Brooding YA Hero) ikinä!
* * * * *
Sellaista luvassa siis syksyllä. Luultavasti kaikkia en tule lukemaan, mutta muutamia ehdottomasti. Tarjonta vaikuttaa kiitettävän monipuoliselta, ja jään innolla odottamaan mielipiteitä ja ensimmäisiä arvioita yllä mainituista!


tiistai 25. heinäkuuta 2017

Angie Thomas: The Hate U Give

The Hate U Give on varmasti yksi kevään kuumimmista YA-uutuuksista. Se on pysynyt The New York Timesin best seller listalla jo useamman viikon ajan, ja tuntuu, että se on tavoittanut ihmiset ympäri maailmaa. Niin kuin tavoitti minutkin, kun bongasin sen eräänä päivänä Bookbeatin äänikirjalistalta.

* * * * *
Sixteen-year-old Starr Carter moves between two worlds: the poor neighborhood where she lives and the fancy suburban prep school she attends. The uneasy balance between these worlds is shattered when Starr witnesses the fatal shooting of her childhood best friend Khalil at the hands of a police officer. Khalil was unarmed. 
Soon afterward, his death is a national headline. Some are calling him a thug, maybe even a drug dealer and a gangbanger. Protesters are taking to the streets in Khalil's name. Some cops and the local drug lord try to intimidate Starr and her family.
What everyone wants to know is: what really went down that night? And the only person alive who can answer that is Starr.
* * * * * 

Vuonna 2014 Yhdysvalloissa aseeto, Michael Brown kuoli tultuaan poliisin ampumaksi, minkä seurauksena tapahtumakaupungissa Fergusonissa mellakoitiin päiviä, ja jo aiemmin lanseerattu tunnuslause Black Lives Matter levisi laajemman yleisön tietouteen. Yhdysvaltalaisten poliisien mustaan väestöön kohdistama väkivalta on noussu tapauksen jälkeen osaksi kiihkeää julkista keskustelua, ja Black Live Matter-liike on toiminut myös inspiraationa Angie Thomaksen esikoisteokselle.

The Hate U Give (josta on tulossa suomennos nimellä Viha jota kylvät) on pysäyttävä YA-kirja. Siinä käsitellään häpeilemättömästi aihetta, jollaisiin harvemmin kohderyhmälle suunnataan. Ahmin äänikirjan kahdessa päivässä, sillä tarina on mielenkiintoinen ja mukaansatempaava.

Starr on päähenkilö, jonka seuraaminen on kiehtovaa. Häntä haluaa kannustaa kirjan alusta saakka läpi ampumista seuraavien vastoinkäymisten. Kirjan keskeinen juoni liittyy niihin tapahtumiin, mutta samalla pääsee seuraamaan myös Starrin muuta elämää, kun hän tasapainottelee perheensä, koulun, muiden ihmissuhteiden ja traumaatisen kokemuksen kanssa. Tasapaino kaikken näiden kesken toimii, eikä pääteemat, kahden maailman välissä eläminen, rasismi ja poliisiväkivalta pääse hautautumaan tavallisen teinihötön keskelle.

Pidin erityisen paljon Starrin perheestä ja sen sisäisestä dynamiikasta. Hänen vanhempansa ja veljet ovat yhtä mielenkiintoisia hahmoja kuin itse päähenkilö, ja oman kiinnostavuuden mukaansa tuo Starrin valkoihoinen poikaystävä. Mikään ei ole parempaa, kuin se, että YA-kirjassa on tasapainoinen, välillä ehkä hieman "hullunkurinen" perhe, jossa kaikki kuitenkin ovat onnellisia. Ehkä juuri tämän kaltaisessa kirjassa perheen normaaliuus korostui vielä enemmän, sillä muuten kurjuus olisi saattanut mennä hieman yli rajojen.

Olen onnellinen, että kirja suomennetaan näin nopeasti, kun se edelleen on relevantti nopeasti vaihtuvien YA-kirjatrendien aikana. Ei ainoastaan siksi, että kyseessä on uskomattoman hyvä teos, mutta myös siksi, että sen avulla suomalaisten on ehkä helpompi ymmärtää, mistä Black Live Matter-liikkeessä on kyse, ja mitä poliisiväkivalta todella tarkoittaa. Elämme kuitenkin maassa, jossa poliisia arvostetaan ja järjestelmä koetaan läpinäkyvänä sekä luotettavana, minkä takia Yhdysvaltojen "mallia" voi olla hankalampi sisäistää pelkästään uutisten perusteella.

Kuten jossain päin internetiä sanottiin, jos aiot tänä vuonna lukea ainoastaan yhden kirja, lue The Hate U Give. Olen samaa mieltä. Se on tärkeä teos, joka on ansainnut saamansa huomion. Nyt kun  The Hate U Given lukemisesta on kulunut yli kuukausi, en muista siitä kuin positiivisia asioita, mikä kertoo mielestäni tarpeeksi Angie Thomaksen esikoisesta!

* * * * *
XXXXX
Balzer&Bray/Harperteen
Julkaistu 2017
Äänikirja
Englanniksi
Kuvaus, Goodreads

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä


Suomalainen fantasia on viime aikoina päässyt valloittamaan lukulistaltani yllättävän suuren osan. Kirjastossa uutuushyllyssä Kaarnan kätkössä osui silmiini ensimmäisen kerran, ja lopulta pyysin siitä arvostelukappaletta Myllylahdelta. Pituutta sillä ei juurikaan ole (viime aikaistan viisisataa sivuisten järkäleiden rinnalla ainakaan), ja uskalsin odottaa pikaista lukukokemusta tämän äärellä.

* * * * *
Bling. Yksi känninen kännykkäkuva ja Pinjan elämä on pilalla. Poikaystävä ja kympin koenumerot ovat historiaa, ja nipottava äiti pakottaa hänet kesätöihin. Puistohommissa Pinja kohtaa erikoisen Virven, pihkantuoksuisen punapään, jota kohtaan hän tuntee selittämätöntä vetoa. Pinjan on kuitenkin vaikea päästää ketään lähelleen, sillä hän kantaa selässään varjeltua salaisuutta, jonka juurista hänen on pakko saada tietää enemmän. 

Pinjaa kiusaavat hallusinaatiot Tuulia-nimisestä tytöstä, joka inttää hänen suonissaan virtaavan metsänväen verta. Sitten kuvioihin ilmestyy vielä komea nahkatakkipoika, joka häikäisee Pinjan niin, ettei hän huomaa tämän silmien punaista vivahdetta, ennen kuin on liian myöhäistä.
* * * * *

Takakannestakin uskaltaa päätellä, että Kaarnan kätkössä, on taas hieman uutta suomalaista fantasiaa/paranormaalia kirjallisuutta. Suomalaista mytologiaa on hyödynnetty aiemminkin, mutta Sini Helminen on löytänyt uuden aiheen, jota ei vielä ole käsitelty. Enkä voi olla sen takia kehumatta kirjan kekseliäisyyttä. Puhtaasti suomalainen mytologia nuorten kirjoissa on aina mukavaa luettavaa, sillä siinä yleensä oppii paljon uutta, eikä kyllästymiseen saakka tarjottuja enkeleitä tai vampyyrejä tarvitse kestää taas yhtä kirjaa lisää.

En ole varma vakuuttiko päähenkilö Pinja minua aivan täysin puolellensa, vaikken osaakaan ihan tarkkaa määritellä, mikä hahmossa jätti kylmäksi. En tiedä luinko häntä hieman liian kriittisesti, ja tulkitsin kaiken ylidramaattiseksi teiniangstiksi, sillä kieltämättä kirjan alun erossa ja itsesäälissä uiminen hieman siltä vaikuttaa. Epäilyväisyyteni heijastuu sitten koko loppukirjan lukukokemuksissa.
Pinja on kirjan hahmoista ainoa, johon todella ehtii tutustumaan. Ehkä sivumäärästä ja vauhdikkaasta tarinasta johtuen moni tärkeämmistäkin sivuhenkilöistä jää vähän turhan vähälle huomiolle. Virvestä saa sentään vähän paremman kuvan, mutta muuten tuntuu, että kirjassa on Pinja ja kourallinen sivuhenkilöitä.

Ilokseni kirjassa on paljon viittauksia popkulttuuriin. Ne tarjoavat jonkinlaista löytämisen iloa, kun pääsee tajuamaan mihin kirjaan tai elokuvaan on viitattu. Muutenkin Helminen onnistuu kirjassaan tavoittaamaan nuorten elämää yllättävän onnistuneesti. Ei ainoastaan Twilight- ja Harry Potter-viittausten avulla, mutta myös esimerkiksi Pinjan suhtautuminen kesätöihin tai maalle arestiin joutumiseen on tuttua varmasti yhdelle jos toiselle. Jälkimmäinen varsinkin, jos on henkeen ja vereen kaupunkilainen, mutta joutunut kokemaan pitkät kesät isovanhemmilla tai mökkeillessä.

Hieman nuorempi yleisö voisi nauttia tästä kirjasta enemmän, ja sen pituuden uskoisi houkuttelevan vähän kokemattomampiakin lukijoita äärelleen. Kuten sanottu, se on kuitenkin kekseliäs aiheeltaan, ja pidin siitä, että tyttö tapaa pojan aseltelma on vaihtunut tyttö tapaa tytön asetelmaan. On hauskaa, että asiaa käsitellään enemmän sivujuonena, juuri tällaista tarvitaan fantasiakirjallisuuteen enemmän.

Olen edelleen vähän sen rajoilla, onko Kaarnan kätkössä mieleiseni kirja, vai jäikö se kokemuskena enemmän meh puolelle. Sarjan seuraavassa osassa seurataa uutta päähenkilöä, mikä sai kiinnostukseni heräämään. Voi olla, että vaikka ensimmäinen osa ei vielä ihan täysin vakuuttanut, tulen silti palaamaan sarjan pariin myöhemmin.

* * * * *
XXX½
Kustantaja Myllyrinne
Vuosi 2017
Kustantajalta
Suomeksi

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Pohdintaa n:o 5. Parhaat ikinä

(Paremmat kuvat luvassa myöhemmin!)
Viime kuussa Sivujen välissä saavutti kunnioitettavan kuuden vuoden iän, ja tänään 100 postauksen rajakin pääsi ylittymään! Ja sen takia päätin kerätä 10 + 1 parhainta kirjaa, jotka olen koskaan lukenut. Parhailla ei nyt tarkoiteta kaikista pysäyttävintä lukukokemuksia, jotka ansaitsisivat Nobelin palkinnon kirjoittajilleen välittömästi, vaan pikemminkin ne, jotka ovat jättäneet lukemisestaan parhaimmat muistot tai ovat muuten olleet merkityksellisiä elämäni aikana.

Ottaen huomioon miten hankalaa on loppujen lopuksi valita suosikkikirjojansa, voin vannoa, että tämä lista on vaillinainen, ja koostuu pelkästään omistamistani kirjoista. Järjestystä kummasteleville tiedoksi, että kirjat ovat aikajärjestyksessä suosikista uusimpaan!


Ella Lapissa, Timo Parvela
Ella-kirjat olivat ehdottomasti ala-asteikäisen minun suosikkilukemista. Julkaistuista kirjoista olen lukenut kaikkiaan kolmetoista. Silti vuonna 2003 julkaistu Ella Lapissa on jäänyt kaikista parhaiten näistä kirjoista mieleen, sillä muistan kuinka isämme luki sitä minulle ja siskolleni iltaisin. Tosin lukemisesta ei tullut ihan aina mitään, kun häntä nauratti kirja melkein enemmän kun meitä junioreita. Sama kyllä toistui muidenkin Ellojen kanssa, mutta ehkä eniten kuitenkin tämän kirjan kanssa.

Harry Potter ja Azkabanin vanki, Harry Potter
Eihän tätä listaa voisi kutsua parhaimmat ikinä listaksi ilman J.K. Rowlingin Harry Pottereita. Vaikka koko sarja on ollut peruskouluaikana se kaikista tärkein minulle, on Azkabanin vanki pysynyt aina suosikkina. Ihan jo vaan sen takia, että Sirius Musta on aina ollut suosikkihahmoni. Azkabanin vanki on edelleen ensimmäisten Pottereiden tapaan kepeä tarina, mutta myöhempien osien synkkyys on alkanut jo hiljalleen hiipiä kuvaan mukaan!

Kolme muskettisoturia, Alexandre Dumas
Ensimmäinen lukemani melkein tiiliskivestä menevä klassikko, joka myös innosti minut todella lukemaan ja aloittamaan kirjablogiharrastusta. Olin täysin myyty historialliseen miljööhön sijoittuvasta seikkailusta täynnä romantiikkaa, juonittelua ja miekkoja. Yhteen aikaan luin aikalailla kerran vuodessa tämän kirjan, ja nytkin se houkuttelee uudelleenluettavien teosten pinossa!


Kesytön, Elina Rouhiainen & Tilastollinen todennäköisyys löytää se ainoa oikea, Jennifer E. Smith
Lukio aiheutti aikamoisen lukujumin, enkä juuri ensimmäisen ja toisen vuoden aikana koskenut juuri lainkaan kaunokirjallisuuteen. Edes pakottamalla. Eräiden kirjamessujen alla hairahduin kuitenkin kirjastosta lainaamaan Kesyttömän sekä Tilastollisen todennäköisyyden. Muistan, ettei kumpikaan ensimmäisellä lukukerralla tehnyt minuun juurikaan vaikutusta, mutta reilu vuosi siitä, ja päätin lukea ne uudelleen ihan vain kokeillakseni.
       Onneksi luin, sillä paljastui, että pidin kummastakin tarinasta enemmän kuin muistin, ja niiden inspiraatiosta aloin hiljalleen löytää sekä ya-fantasian että ya-romantiikan, mikä on hallinnut elämääni viimeisen kolmen vuoden ajan jatkuvasti kasvavassa määrin. Nykyään molemmat näistä ovat go to kirjoja, jos tuntuu ettei mitään muuta luettavaa ole, ja voin myöntää tässä vaiheessa tuntevani tarinat paremmin kuin omat taskuni.ä

Spoon river antologia, Edgar Lee Masters
Yksi ainoista pakollisista kirjoista, joita lukion äidinkielenkursseilla luin. Ja ensimmäinen runokirja koskaan, josta todella innostuin. Ahmin Spoon Riverin hautakivien tekstit muutamassa päivässä, ja yritin pysyä niiden paljastamien ihmissuhteiden ja käänteiden perässä. En ole koskaan analysoinut yhtä innoissani mitään kirjallista, kun sillä äidinkielen tunnilla.

Things They Carried, Tim O'Brien 
Ensimmäinen kirja, jonka olen hankkinut pelkästään Goodreads-suositusten perusteella. Silloinen paras ystäväni toi kirjan minulle matkaltaan New Yorkista (se oli aikaa ennen kuin löysin nettikaupat), ja jo sen takia tällä novellikokoelmalla on erityinen merkitys minulle. Toisaalta myös sen aihe - Vietnamin sodassa palvelleista miehistä ha siitä mitä he kantavat mukanansa - on mielenkiintoinen ja erilainen siitä, mitä normaalisti luen. Kolmen muskettisoturin tapaan Things They Carried on odottanut uudelleenlukemista jo pitkään, joten toivottavasti senkin aika koittaa pian.

Six of Crows, Leigh Bardugo
Viime syksynä Berliinin matkan aikana kuuntelin Leigh Bardugon Six of Crows äänikirjaa, kun matkustimme bussilla halki Baltian, Puolan ja hyvän matkan Saksaakin. Matka sujui huomattavasti nopeammin tätä kuunnelessa. Toimintaa täynnä oleva kirja kuudesta nuoresta rikollisesta on täynnä vahvoja ja inhimillisiä hahmoja, jotka kaikki tuovat oman lisänsä kirjaan niin onnistuneesti, että eihän tätä voi tällaisesta listasta jättää pois.

Men Explaining Things to Me, Rebecca Solnit
Kevään yksi suosikeista, feministinen esseekokoelma. Olen aiemminkin lukenut tämän tyyppisiä feministisiä kirjoja, mutta jostain syystä Men Explaining Things To Me oli ensimmäinen, joka todella herätti ajatuksia ja tunteita, ja sai kiinnostumaan yhä enemmän feminismistä. Kyseessä on vielä ulkoisestikin kaunis kirja, jonka ainoa virhe on viitteiden puuttuminen.

My Lady Jane, Cynthia Hand, Brodi Ashton & Jodi Meadows
Vasta hetk sitten lukemani historiallinen ya-romaani, joka sijoittuu Tudor-ajan Englantiin. Lady Jane Greyn tarinan uudelleenkerronta, kirja siitä mitä todella tapahtui. En ole vähään aikaan nauranut yhtä paljon kirjaa lukiessani, ja vaikka aihe on synkkä (Lady Jane Gray ja hänen puolisonsa teloitettiin vain muutama päivä Janen noustua valtaistuimelle Maria ensimmäisen toimesta), en ole koskaan lukenut mitään niin hauskaa! Välitön suosikki, jonka tämänkin varmasti tulen lukemaan uudelleen.

+ 1, mainitsemisen arvoinen:
Tämä ei ole yksi kirja, vaan pikemminkin yksi kirjailija. Heikkouteni on aina ollut fantasia, ja nykyisin erityisesti YA-fantasia. Sen takia valitsin mainitsemisen arvoiseksi kirjailijan Sarah J. Maasin, joka on kirjoittanut Throne of Glass-sarjan, sekä A Court of Thorns and Roses-sarjan, jotka ovat molemmat suuria suosikkejani. Kaikki hänen kirjoitustavastaan hahmoihin on juuri sitä mitä kirjoissa kaipaan, ja seuraa mielenkiinnolla mitä kaikkea Maas tulekaan tulevaisuudessa julkaisemaan!

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

Kaikki kaikessa on jälleen yksi kirja lisää listassa "kirjat, joita on pitänyt lukea vaikka kuinka kauan, mutta joita koskaan ei muista hankkia käsiinsä". Ja jälleen yksi kirja, jonka luen koskan se on suomennettu nyt kun siitä tulee elokuva. Viime aikaisten kokemusten perusteella kyseessä olisi voinut olla hitti tai huti. Lopulta kallistuin kuitenkin positiivisemman puolelle. (Kirjan elokuvakannet eivät oikein jaksa viehättää, mutta olen pahempiakin nähnyt ihan lähimenneisyydessä.)
* * * * *
Maddy on tyttö, joka on allerginen koko maailmalle ja elää oman kotinsa suojissa, kuin kuplassa. Olly on poika, joka muuttaa naapuriin ja Maddyn sydämeen.
* * * * *
Kaikki kaikessa on vähän erilainen YA-romanssi. Tosin ei kamalasti. Se kulkee mukavasti John Greenin Tähtiin kirjoitetun virheen viitoittamaa tietä, jossa vakavaa sairautta sairastava päähenkilö saa elämäänsä uutta sisältöä ja ongelmia tavattuaan unelmiensa prinssin. Tavallisten syöpätarinoiden joukkoon on Yoonin esikoisen myötä eksinyt myös SCIDiä (Severe Combined Immunodeficiency) sairastava hahmo. Tässä täytyy kuitenkin muistuttaa, etteivät Tähtiin kirjoitettu virhe ja Kaikki kaikessa ole muuten kovinkaan samanlaisia kirjoja.

Kaikki kaikessa ilahdutti monessakin asiassa. Ensinnäkin päähenkilö Maddy on 18-vuotias. Kerrankin. Yleensä tällaisia kirjoja tähdittää 16-vuotiaat lukion ykkösluokkalaiset (jotka myöhemmin rakastuvat abiin), ja oli mukava lukea hieman oman ikäisempien elämästä.
Toisekseen kirja on nopeasti luettava, ja se sisältää tekstin lisäksi piirrustuksia, ja pätkiä Maddyn Tumblr-blogista, sekä muista merkittävistä "dokumenteista", kuten sähköposteista.

Joissain kohdissa kirja kärsii uskottavuuden puutteesta, mutta se imi mukaansa, eikä epäkohtia ehtinyt miettimään ennen kansien sulkemista. Tarinan käänne on yksi näistä. Tavallaan se on odotettavissa oleva, ja ihan toimiva, mutta toisaalta, kyseenalaistan sen siitä huolimatta, juuri uskottavuuden takia. Samaan tapaan kuin Maddyn ja Ollyn pelottavan vähäisen viestittelyn. Ehkä kirjaan on "valittu" viesteistä vaan kaikista oleellisin, mutta milleniaalina en usko, että 18-vuotiaat tyytyisivät ainoastaan muutamaan viestiin illassa. Täysin vieras konsepti ainakin minulle.

Kaikki kaikessa on pääasiassa raikas ja kevyt YA-romanssi, jonka on luultavasti lukenut aiemminkin, mutta joka ei silti tunnu arvokkaan ajan haaskaukselta. Siinä on ihana kevyt tunnelma, ja elokuvan trailerin katsottua, kirjaa lukiessa voi tuntea kesäisen tuulen, joka illalla tarttuu hiuksiin ja puhaltaa vihreässä puutarhassa. Eli jos kesäinen nuorten aikuisten romantiikka inspiroi, Kaikki kaikessa sopii siihen tarkoitukseen.

* * * * *
XXX
Everything, Everything
Tammi
2017
Kustantajalta
Suomeksi